Peto (Mustan tikarin veljeskunta #14) / The Beast (Black Dagger Brotherhood #14)

the-beast-j-r-ward-finnish-cover-peto-kansi

rating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mention 
J.R. Ward, suom. Timo Utterström
Viisas Elämä, Shakti 2016 (fin)
NAL 2016 (orig)
549 sivua/pages
Arvostelukappale saatu kustantajalta.

Viisas Elämä -kustantamon Shakti-sarja julkaisee rohkean romanttista kirjallisuutta (mm. eroottinen Prinsessa Ruusunen-sarja), ja sitähän myös Mustan tikarin veljeskunnan seikkailuista toiminnan ja yliluonnollisten olentojen ohella löytyy. Uskomattoman tuottelias, oikeustieteiden maisteriksikin opiskellut, J.R. Ward tuntuu luoneen viihdekirjallisuuteen oman lokeronsa. Peto on Mustan tikarin veljeskunta -fantasiasarjan 14.osa. Se kertoo vampyyriveljeskunnan uskomattoman upeasta jäsenestä nimeltä Rhage.

“Mustan tikarin veljeskunnassa mikään ei ole niin kuin ennen. Sota Varjoja vastaan onnistuttiin välttämään, mutta vampyyreja vainoavat lesserit ovat vahvempia kuin koskaan aiemmin. Kun veljeskuntalaiset valmistautuvat hyökkäämään lesserien kimppuun, yksi vampyyreistä käy omaa sisäistä kamppailuaan…

Rhagen, veljeskunnan sydämellisimmän jäsenen elämän piti olla täydellistä – tai ainakin täydellisen nautinnollista. Vakava loukkaantuminen taistelussa panee Rhagen arvioimaan arvojaan uusiksi, mikä vaikuttaa suuresti hänen ja hänen shellaninsa Maryn elämään. Mutta Maryllä on omat sotkut selvitettävänään. Solmujen aukeaminen joko lähentää rakastavaisia tai erottaa heidät ikiajoiksi…”

Viimeisimmästä lukemastani sarjan osasta, Kuningas, on vierähtänyt jo jonkin aikaa. Petoa aloitellessa tuntui kuin olisi taas palannut vanhojen tuttujen pariin, kun veljeskunnan jäsenet alkoivat vilistä kirjan sivuilla. Tällä kertaa Ward nappaa lukijan taas melkoiseen kyytiin! Tarina alkaa kirjailijalle tunnusomaisella ronskilla asenteella, kieli on rouheaa ja tapahtumat etenevät vauhdikkaasti. Sisäisen monsterinsa kanssa taisteleva Rhage on ollut lempihahmoni sarjan alusta asti. Tällä kertaa viihteellinen kirja käsittelee toiminnan lomassa myös vakavampia aiheita, ajankohtaista on mm. läheisten merkitys ja lapsettomuus. Wardilla on usein taito käsitellä painaviakin teemoja viihteellisen tekstin kautta.
Rhage rypisti otsaansa, kun huomasi havainnon kuvaavan maailmaakin.
Maailma oli suuri ja tyhjä. Siellä ei ollut mitään muuta kuin omat rakkaat. Se oli vain avaruuden lämpimämpi osa, joka oli täynnä satunnaista tavaraa. Oma perhe, ystävät ja samanmielisten heimo oli kaiken perusta. Ilman sitä…
Rhage lähti kävelemään tiehensä.
Hän ei tehnyt piruetteja.
Ward kertoilee veljeskunnasta ja vampyyreiden maailmasta perusjuttuja sulavasti tarinan lomassa, joten periaatteessa veljeskunnan maailmasta saa hyvän käsityksen, vaikka aloittaisi sarjan lukemisen suoraan tästä kirjasta. Digitaalinen maailma on myös vahvasti läsnä facebookeineen, kännykkäkameroineen ja häshtageineen. Tosin ajoittain se jostain syystä tuntuu hieman päälleliimatulta. Lisäksi Wardin kirjoille tyypilliseen tapaan seuraillaan muutamaa tarinaa päällekkäin, tosin nyt niitä tuntuu risteilevän hieman jo liikaakin: päätarina kertoo Rhagen ja tämän shellanin ongelmasta, mikä samalla sivuaa toisen veljeskunnan jäsenen, V:n ja puolisonsa Janen ristiriitoja, lisäksi sivumennen kuljetetaan aiemmista osista tutun äpäräveljesjoukon kohtaloa hieman eteen päin, sekä huumeriippuvaisen Assailin tarinaa. Eikä siinä vielä kaikki, lisäksi omana tarinanaan jatkuu glymeran salajuonittelu kuningasta vastaan sekä valittu Laylan raskaus ja tähän liittyvä ihmissuhdedraama. Huh. Yhteen kirjaan voi näköjään saada mahtumaan monta tarinaa.
.
Nyt tarina ei kuitenkaan kaappaa aivan samalla tavalla mukaansa kuin sarjan aiemmilla kirjoilla on ollut tapana. Syyttäminen voi olla myös kovia odotuksiani: kuvittelin nimittäin suosikkihahmoni kohtalon olevan hieman erilainen. Peto on kesytetty, ja päätarinan kulku on tällä kertaa ennalta-arvattava. Mustan veljeskunnan seikkailuista kertova vampyyrisarja uppoaa kuitenkin melko uskottavasti nykyaikaiseen makuun, eikä se ole ällöromanttinen, vaan hieman rohkeampi ja rouheampi. Romantiikkaa ja erotiikkaa on latautuneena lähes joka sivulle, joten romantiikan nälkä sammuu lukiessa varmasti.
.
Mustan tikarin veljeskunnalla on intohimoisen uskollinen fanijoukkonsa, ja myös itse olen sarjan pitkäaikainen fani. Veljesten seikkailuiden seuraaminen on minulle yhä hauskaa viihdettä, ja Wardin vauhdikas tyyli onnistui lopulta viemään mukanaan. Viihdyin tälläkin kertaa kirjan parissa tarinan puutteista huolimatta.
.
Enkä varmaan koskaan lakkaa ihmettelemästä Wardin tuotteliaisuutta! Tämän sarjan lisäksi (johon kuuluu kaikenlaista lisämateriaalia…) hän kirjoittaa Langenneista enkeleistä, Mustan tikarin perinnöstä sekä Viskin kuninkaista.
 

Translation
.
I’m a huge fan of J.R. Ward’s books. It’s entertainment in the way I like it: romantic, but rough and with a twist of supernaturalness. This time I got the 14th book, The Beast, of Black Dagger Brotherhood vampire book series. It’s one of my favourite series in paranormal romance and this time its all about also my favourite character: Rhage.
.
“Rhage and Mary return in a new novel of the Black Dagger Brotherhood, a series “so popular, I don’t think there’s a reader today who hasn’t at least heard of [it].”* 
 Nothing is as it used to be for the Black Dagger Brotherhood. The slayers of the Lessening Society are stronger than ever, preying on human weakness to acquire more money, more weapons, more power. But as the Brotherhood readies for an all-out attack on them, one of their own fights a battle within himself…
 For Rhage—the Brother with the biggest appetites, but also the biggest heart—life was supposed to be perfect. Or at the very least, perfectly enjoyable. But he can’t understand or control the panic and insecurity that plague him. Terrified, he must reassess his priorities after suffering a mortal injury. And the answer, when it comes to him, rocks his—and his beloved Mary’s—world…”
.
It’s been a while since I read the previous book, The King, of this series, but the brothers felt like old friends or family, like you really know them. However, this time despite the action and sexiness of the story it didn’t capture me as usual Ward’s novel do. It might be the reason of my high expectations or that this time there was too many stories in one book: in addition to the main plot (Rhage & Mary), V and Jane got their own, the bastard brothers got one, Assail battled his drug addiction, glymera plotted against the king, pregnant Layla and her drama and also new characters Jo and Bill investigating the mysterious video… Whoa! It’s like ten books in one!
.
However, I’m a big fan of Black Dagger Brotherhood series and enjoyed the 14th book despite its little flaws. But only three stars this time.
I cannot stop wondering how J.R. Ward can be so productive! Besides Black Dagger Brotherhood series (with all the additional material…) she writes three other series: Fallen Angels, Black Dagger Legacy and Bourbon Kings. She’s a super woman.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s