Pimeää ainetta / Dark Matter

blake-crouch-dark-matter-review-pimeaa-ainetta-tammi

rating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mention
Blake Crouch, suom. Ilkka Rekiaro
Tammi 2017 (fin)
Blake Crouch 2016 (orig)
400 sivua / pages

Pimeää ainetta räjäyttää tajunnan. Lähes kirjaimellisesti. Se suorastaan imaisee mukanaan multiversumin mahdollisuuksiin äkillisen tapahtumaketjun myötä. Mieleen nousevat elävästi ne tunnelmat vuosien takaa, kun teininä näin Matrix-elokuvan ensimmäistä kertaa, kun alkaa oikeasti pohtia, että mikä kaikki voikaan olla mahdollista. Ihmisaivojen rajallisuus, todennäköisyyslinjat, rinnakkaiset ulottuvuudet, äärettömyys mahdollisia maailmoja. Blake Crouchin Pimeää ainetta inspiroi, hengästyttää ja hämmästyttää. Huikeaa. Sanat loppuvat kesken.

“Kiehtovan kauhistuttava trilleri epäonnistuneesta kvanttifyysikosta, joka elää rinnakkaistodellisuudessa unelmiensa elämää — kohtalokkain seurauksin.

“Oletko tyytyväinen elämääsi?” ovat sanat, jotka painuvat fyysikko Jason Dessenin mieleen juuri ennen kuin naamioitunut sieppaaja tainnuttaa hänet. Kun Jason herää, maailma tuntuu nyrjähtäneen oudosti sijoiltaan. Enää hän ei ole nukkavieru professori vaan juhlittu nero, joka onnistui siinä, missä luuseri-Jason epäonnistui. Paitsi että pian unelma osoittautuu painajaiseksi.
Seuraa kiihkeä pakomatka rinnakkaistodellisuuksien syövereihin, sinne missä odottaa Jason Dessenin pahin vihollinen.”

Tunnelma kirjassa on huumaava. Se addiktoi. Pimeää ainetta todella on luettava lähes yhdeltä istumalta! Itse aloitin lukemisen aamupäivällä ja lopetin vain joitakin tunteja myöhemmin. Napakka kerronta pitää lukijan tiiviissä otteessaan, ja jännitys tuntuu yllättävien käänteiden myötä tiivistyvän käsinkosketeltavaksi, ja saa pidättämään hengitystä. Siitä tunnistan lukiessa hyvän kirjan: unohdan hengittää. Nyt pitkästä aikaa elin ihan täysillä ennakoimattomien ja ajoittain hurjienkin käänteiden mukana. Pimeää ainetta osoittautui aivan erilaiseksi, mitä ennalta odotin, mutta hyvä niin. Se oli mielettömän paljon parempi! Hyvin intensiivinen lukukokemus siis kaikin puolin.

Mitä jos se on totta?
Mitä jos me elämme viisiulotteisessa todennäköisyysavaruudessa?
Mitä jos me oikeasti elämme multiversumissa, mutta aivomme ovat kehittyneet niin, että meillä on palomuuri, joka rajoittaa havaintomme yhteen ainoaan maailmankaikkeuteen? Yhteen maailmanviivaan. Siihen, jonka valitsemme hetki hetkeltä. Tämä käy järkeen, jos asiaa miettii. Emme voisi mitenkään selvitä, jos yrittäisimme havainnoida kaikkia mahdollisia todellisuuksia yhtä aikaa.

Crouch kuljettaa tarinaa viihdyttävään tapaan, kuitenkin tarpeeksi vakuuttavasti. Jos kvanttifysiikkaa voi koskaan selittää ymmärrettävästi, Crouch pääsee tarpeeksi lähelle  –nyt tuo selitys säilyttää kiehtovuutensa, muttei lähde liian korkealentoiseksi. Todelliselta tuntuvat vaihtoehtoiset maailmat saavat pään pyörälle. Kuitenkin taustalla leijuvat kysymykset olemassaolon ja elämän perusasioista, joita arjessa saatamme pitää itsestäänselvyytenä. Elämä tosiaan koostuu valinnoista. Valinnoista, joista jokainen muokkaa näkökulmaamme, identiteettiämme ja jopa ympäristöämme. Me rakennamme oman maailmamme, Crouchin kirjassa hyvinkin konkreettisesti. Toisaalta, myös todellisuudessa se, mitä sinä päätät juuri tänään valita, määrittelee sinun yksilöllisen tiesi. Vaihtoehtoja on loputtomasti.

Jos kirja on jo vakuuttava trilleri ja science fiction -teos, niin Crouch ymppää sekoitukseen vielä rakkaustarinan. Ja millä voimalla se iskeekään kaiken tapahtuman keskipisteenä! Crouch kuvaa upeasti kahden ihmisen välistä, syvää rakkautta ja kiintymystä, silloin kun on löytänyt sen sielunkumppanin, jota ilman elämä ei ole entisensä. Ei vaikka lähes täydellinen kopio astuisi tilalle. Ne rakkaan ihmisen nyanssit ja yksityiskohdat, jotka on oppinut tuntemaan läpikotaisin, ne tietyt piirteet, jotka luovat meistä ainutlaatuisia yksilöitä kokemustemme kautta. Miten pakahduttavaa onkaan Jasonin uskollisuus ja rakkaus, ja miksi joitakin asioita arvostaa aina vasta sitten kun ne menettää.

Puolessa päivässä ahmaistun kirjan jälkeen olo on hengästynyt, kuin olisi juossut itse tapahtumien mukana. Pimeää ainetta oli ensimmäinen lukemani teos Blake Crouchilta, mutta ei takuulla jää viimeiseksi — aivan mielettömän nerokasta ja vakuuttavan viihdyttävää kerrontaa.

“Blake Crouch on huippusuosittu amerikkalainen trilleristi, jonka kirjat ovat myyneet yli kaksi miljoonaa kappaletta kaikkiaan 35 maassa. Crouch tunnetaan lajityypin rajoja venyttävästä jännityksestä, pelkistetystä tyylistä ja huiman koukuttavista juonista. Hänen Wayward Pines -trilogiastaan on tehty tv-sarja ja myös Pimeästä aineesta työstetään elokuvaa.”

Nyt ehdottomasti Wayward Pines lukulistalle!


Translation

Mind-blowing!

That’s the only word that comes to mind after finishing Dark Matter by Blake Crouch. I read it in a few hours since it just absorbed me into its world. Afterwards I was almost gasping for breath, so quick-paced, surprising and intense this book is.

“Are you happy with your life?”
Those are the last words Jason Dessen hears before the masked abductor knocks him unconscious.
Before he awakens to find himself strapped to a gurney, surrounded by strangers in hazmat suits.
Before a man Jason’s never met smiles down at him and says, “Welcome back, my friend.”
In this world he’s woken up to, Jason’s life is not the one he knows. His wife is not his wife. His son was never born. And Jason is not an ordinary college physics professor, but a celebrated genius who has achieved something remarkable. Something impossible.
Is it this world or the other that’s the dream? And even if the home he remembers is real, how can Jason possibly make it back to the family he loves? The answers lie in a journey more wondrous and horrifying than anything he could’ve imagined—one that will force him to confront the darkest parts of himself even as he battles a terrifying, seemingly unbeatable foe.” Summary from Goodreads.com.

Dark Matter hasn’t got the praises for nothing. It’s a thriller, a science fiction novel and a love story, all in a same convincing package. Now I definitely have to add Wayward Pines to my reading list!

One thought on “Pimeää ainetta / Dark Matter

  1. Pingback: Pika-arvosteluita ja kesäkuun kooste / Quick reviews and June Wrap-Up – Pauline von Dahl

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s