Kosmoksessa tavataan / See You in the Cosmos, Carl Sagan

kosmoksessa-tavataan-see-you-in-the-cosmos

rating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mentionrating-christgau-one-star-honorable-mention
Jack Cheng, suom. Terhi Kuusisto
Jack Cheng 2016 (orig)
Aula & Co 2017 (fin)
324 sivua / pages
Lainattu kirjastosta.

Yksi vuoden 2017 unohtumattomimmista lukukokemuksista oli Aula & Co julkaisema ja Jack Chengin kirjoittama Kosmoksessa tavataan. Itkin ja nauroin vuorotellen sitä lukiessani.

Kirjan takakannesta:  “Se kertoo 11-vuotiaasta Alex Petroskista, joka matkustaa Coloradosta New Mexicoon ja Las Vegasista Los Angelesiin ja tallentaa kaiken kokemansa kultaiseen iPodiin. Hän aikoo lähettää sen avaruuteen aivan kuten hänen sankarinsa Carl Sagan vuonna 1977. Sagan lähetti Voyager-luotainten mukana maapallon ulkopuolisille älyllisille olennoille kultaisen äänilevyn, joka sisälsi mm. tervehdyksen 55 eri kielellä, valaiden ääntelyä, rakastuneen naisen aivoaaltoja ja vastasyntyneen vauvan naurua.”

Kirjan päähenkilönä seikkailee reipas Alex Petroski, joka on 11 vuotta (melkein 12) vanha, ja hän on päättänyt tallentaa elämän ääniä maapallollamme esikuvansa Carl Saganin innoittamana. Kaikkialle Alexia seuraa uskollinen koirakaveri (myös nimeltään Carl Sagan), jonka hän kerran toi kotiin ja alkoi hoivata sitä. Äiti ei sanonut siihen mitään. Alex on myös kovin vastuullinen ikäisekseen: hän laittaa ruokaa, käy kaupassa ja siivoaa. Ronnie, hänen veljensä, on lähtenyt luomaan uraa Los Angelesiin agenttina (tässä vaiheessa Alex tarkentaa, ettei kyseessä ole James Bond-tyylinen agentti). Ronnie kuitenkin maksaa heidän asumisestaan aiheutuvat kulut. Alex mainitsee, että heidän äitinsä suurimmaksi osaksi vain nukkuu, katsoo tv:tä tai käy pitkillä kävelyillä. Tämä on hänestä ihan normaalia.

Tarinaa seurataan Alexin äänitteiden kautta, joita hän kertoo iPodilleen. On inspiroivaa, miten lapsen innostus välittyy hänen suunnitellessaan suurta retkeään. Lukiessa voi aistia käsin kosketeltavan jännityksen jota Alex tuntee lähtöä edeltävänä päivänä tai lähtiessään junalle. Rocketforumissa, kaikkien rakettifanien kokoontumispaikassa, hän on törmännyt autiomaassa järjestettävään Sharfiin (jonka Alex tarkentaa olevan lyhenne Southwest High-Altitude Rocket Festivalista). Siellä Alex aikoo toteuttaa yhden haaveensa: laukaista rakentamansa raketin avaruuteen.

Kun lukijana alkaa ymmärtää, millaisten asioiden keskellä Alex on kasvanut, saa hän kaikki sympatiat puolelleen. Lapsilla on uskomaton taito selviytyä mitä kummallisimmissa tilanteissa. Siksi kirjan tarina tuntuu uskottavalta. Elämä voi olla niin kovin epäreilua, mutta toivoa on aina. Ainakin Tavataan kosmoksessa onnistuu näyttämään tavallisen elämän ihmeellisyyden ja toivon pilkahduksen synkimmälläkin hetkellä. Se jättää lohdullisen olon.

Kirjassa onkin vahva välittämisen sanoma, vaikka kirjan alussa Alex on yksin: veli on jättänyt, äiti on välinpitämätön (tosin tälle on syynsä), eikä kukaan aikuinen puutu tilanteeseen. Kuitenkin kun Alex lähtee matkaan, sattuu hänen tielleen lämminsydämisiä ihmisiä, jotka kaikki omalla tavallaan auttavat Alexia eteen päin. Lähes poikkeuksetta kaikki pitävät Alexista. Puhumaton, hieman hippimäinen, Zed ja hänen ystävänsä keikari-Steve lähtevät lopulta Alexin mukaan rakettifestivaalille.

Kuultuaan enemmän Alexin tilanteesta he (tai Zed päättää) päättävät viedä hänet myös katsomaan veljeään Los Angelesiin. Matkalla sattuu kuitenkin mitä hämmästyttävimpiä käänteitä, jotka yllättävät ja aiheuttavat niin sydämentykytyksiä kuin ihastustakin. Tunnelma vaihtuu matkalla tapahtumien myötä eikä lukijalle tule tylsää. Jotenkin Cheng on saanut kirjaansa niin koukuttavan otteen, ettei sen lukemista voi vain jättää kesken.

Kirjaa lukiessa tosiaan tunsin käyväni läpi koko tunteiden kirjon ilosta suruun, ahdistuksesta jännitykseen ja jopa ärsytykseen. Esimerkiksi sympaattisen Zedin ystävä Steve alkaa välillä turhauttaa niin paljon, että tekisi mieli tintata kaveria. Onneksi kirjassa on kuitenkin paljon mukavia tyyppejä.

jack-cheng-portrait-penguin-random-house
Picture by Penguin Random House

Tavataan Kosmoksessa herättää pohtimaan elämää myös syvemmin, ihmisten paikkaa maailmassa, jopa kaiken tarkoitusta. Se on paitsi viisas, utelias, ja lämminhenkinen teos, mutta myös hyvin koskettava. Kuitenkin kun suhtautuu uteliaasti ja avoimesti ympäröivään maailmaan, voi apua saada yllättäviltä tahoilta. Alex Petroskin elämänasenteesta voi kuka tahansa ottaa oppia.

“Kosmoksessa tavataan on Jack Chengin ensimmäinen kirja lapsille ja nuorille, mutta yhtähyvin sen voi lukea aikuinenkin. — on aikaisemmin kirjoittanut romaanin These Days.”

 


Translation

See You in the Cosmos, Carl Sagan was the best book I read last year. And I read many amazing books. But somehow this story touched me so deeply that I cannot forget it. And great stories stay with you for long after reading.

“11-year-old Alex Petroski loves space and rockets, his mom, his brother, and his dog Carl Sagan—named for his hero, the real-life astronomer. All he wants is to launch his golden iPod into space the way Carl Sagan (the man, not the dog) launched his Golden Record on the Voyager spacecraft in 1977. From Colorado to New Mexico, Las Vegas to L.A., Alex records a journey on his iPod to show other lifeforms what life on earth, his earth, is like.

But his destination keeps changing. And the funny, lost, remarkable people he meets along the way can only partially prepare him for the secrets he’ll uncover—from the truth about his long-dead dad to the fact that, for a kid with a troubled mom and a mostly not-around brother, he has way more family than he ever knew.” From Goodreads.com.

It is so exciting to follow how Alex is preparing his journey and how bravely he embarks on it. I felt the excitement and all the curiosity towards life he has inside. That might have made me to come alive a bit more.

But I think the most important message of this book was that we should care for each other and never lose hope.

I think I experienced all the possible emotions while reading this book. But I think the most important message of this book was that we should care for each other and never lose hope. What could be a better way to start a new year than caring for other people & spread the love?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s